LINKKI KAINUUN SANOMIEN JULKAISUUN

Hei,

tässä on linkki Kainuun Sanomien juttuun meidän yhdistyksestä.


https://www.kainuunsanomat.fi/kainuun-sanomat/kainuu/kajaanilaiset-rakentavat-koulun-malawiin/

18.12.
Long time you see.  Paljon on ehtinyt Muonassa tapahtua. Koulurakennus on alkanut muotoutua, varastorakennus on täynnä tarvikkeita.

Malawissa on sadekausi aluillaa. Sadat miljoonat kuokaniskut, miljoonat kylvetyt siemenet ja sadekauden alku antavat muutaman kuukauden päästä ruokaa suurelle osalle malawilaisista. Muutamat ehtivät kylvämään maissia liian aikaisin, sadekausi ei ensimmäisten sateiden jälkeen jatkunutkaan ja aurinko kuivatti istutukset. He joutuivat kylvämään uudestaan. Toisaalta kuului uutisia, että rankkasateen seurauksena joki tulvi ennätyskorkealle ja vei jokivarteen istutetut tupakat mennessään. Tupakka on Malawissa tärkeä vientituote. Myös kymmeniä ihmisiä vaatineet sademyrskyt ovat tehneet tuhoa, pääkaupungissakin yli 1000 ihmistä menetti kotinsa viime sunnuntaina, sade huuhteli talot jokeen.

Maissin kasvattaminen ei käsipelillä ole yksinkertaista touhua. Maahan tehdään kuokan avulla noin kolme-neljäkymmentä senttiä korkeita penkkejä. Maissin jyvistä lajitellaan siemeneksi kelpaavat käsipelillä, yksitellen. Siemeniä voi liottaa vedessä pari päivää, jolloin kasvu lähtee nopeammin käyntiin. Maissi kyletään noi 35-40 sentin välein multapenkin harjalle.

Kun maissi on noin viisitoista senttiä korkeaa, kylvetään sille apulantaa. Sen jälkeen käydään kaikki penkit läpi, taas kuokkimalla, ja poistetaan kaikki ylimääräiset rikkaruohot. Kun maissi on noin puolimetristä, sille annetaan taas apulantaa, tällä kertaa ureaa, joka saa kasvun kiihtymään. Ja taas käydään kaikki penkit läpi kuokkimalla ja poistetaan rikkaruohot. Yleensä kaksi kertaa riittää rikkaruohojen poistoon, koska maissi on jo nin pitkää, että sen varjossa ei rikkaruoho kasva.

Koko kasvukauden ajan viljelijät joutuvat olemaan varpaisillaan tuholaisten suhteen. Tämän päivän utisissa kerottiin, että noin 36 000 hehtaarilla on tuholainen nimeltä armeijamato syönyt kaiken. Viime satokaudella ne söivät sadon kaksi kertaa joillakin alueilla. Eikä myrkyistä tunnu olevan apua tuota tuholaista vastaan. Suurin uhka kuitenkin on se, että sadekausi ei tulekaan.

Maapähkinä, sweet potato eli bataatti, erilaiset pavut, kassawa, kaikki ovat tärkeitä viljelykasveja. Myös tomaatteja ja erilaisia vihanneksia kasvatetaan paljon.

Ensimmäiset mangot ovat alkaneet kypsyä, samoin papaija ja ananas kypsyvät syötäviksi. NAM.. !

KOULURAKENNUKSEN POHJA ON TEHTY

Muonan kyläläiset ovat edenneet ripeästi. Koulurakennuksen, joka sisältää kaksi luokkahuonetta ja opettajainhuonen, pohjat on tehty. Tavoitteena on saada koulurakennukseen katto valmiiksi ennen sadekauden alkua, jotta rakennus on suojassa sateelta.

Ja tosi hienoa on se, että kyläläiset ovat saaneet myös työtä koulun rakentamisesta. Tavoitteena on, että työ jakaantuu tasaisesti kyläläisten kesken, koska palkkatyömahdollisuuksia kylässä ei ole. Päiväpalkka on yksi euro/päivä. Kyläläiset tekivät ko. tarjouksen päiväpalkaksi ja yhdistyksemme hyväksyi sen.

Meidän lahjoittajien ja vapaaehtoistyötä tekevien näkökulmasta tuntuu todella hyvältä, että jokaikinen euro menee suoraan koulun rakentamiseen, kun ns. hallintokuluja ei ole.

Noin kuukausi sitten saimme myös Youtube-sivut, jossa on viedoita rakennustyömaalta ja -työstä. Käy kurkkaamassa https://www.youtube.com/channel/UC4xdrum4uhYZqgPyu8_VO8Q/videos 

Koulun rakentaminen on kyläläisten käsissä. Kyläläiset ovat valinneet koulukomitean, joka huolehtii siitä, että kaikki toteutuu asianmukaisesti. Oheisena on kuva koulukomiteasta. Kuten Martti aiemmin kertoi, niin hänen tavoitteensa olis, että komiteassa on oltava myös naisten edustus. Muonalaiset yllättivät - koulukomiteassa on puolet naisia ja puolet miehiä!

PULPETIT JA OPETTAJANPÖYDÄT OVAT TULLEET MYYNTIIN HOLVIIN

Hei kaikki,

pulpetit ja opettajanpöydät Muonan valmistuvaa koulua varten ovat tulleet nyt myyntiin. Tarvitsemme 2 luokkaa varten 40 kahden istuttavaa pulpettia ja 4 opettajanpöytää.

Tavoitteena on, että koulunpito käynistyy jo syksyllä. Pulpetit ja opettajanpöydät ovat putkirunkoisia puupinnoilla olevia ja suhteettoman kalliita, koka metallin ja puun hinta Malawissa on suht´korkea. Tässä linkki Holvi-kauppaamme. Innnostu ja innosta muitakin.
https://holvi.com/shop/KouluMalawiin/section/tuotteet-suomeksi/

Malawin köyhimmillä alueilla ei ole ollenkaan harvinaista, että pulpetit puuttuvat ja laspet istuvat lattialla vaikka koulurakennus onkin. Kirjat, vihkot, kynät ja kumit ovat myös harvianisia. Luokkakoot ovat isoja, jopa 80 oppilasta per luokka.

Oppimistulokset jäävät tietysti tällaisissa oloissa vaatimattomiksi. Yhdistyksemme tavoite on, että varusteet ja opetuksen taso olisivat sellaiset, että oppilaat saavuttaisivat jatko-opinnoissa tarvittavan osaamisen.

Alla pari kuvaa, jotka Pirkko otti malawilaisesta koulusta syksyllä 2015.


Hyvää joulunalusaikaa toivotellen Helena

6.11. Työn tuloksia näkyvissä.

Muonan koulurakennustyömaalla alkaa ensimmäiset seinät nousta pystyyn. Varastorakennuksen kivijalka valmistui viime siikolla ja muurarit pääsivät nostamaan seiniä.  Varasto rakennetaan siksi, että koulun rakentamista voidaan jatkaa myös sadekauden aikana, tarvikkeet saadaan paikalle ennen tien muuttumista kuravelliksi.

Kylän kauppias teki rakentajille melkoisen kuprun: hän huomasi, että vois tienata ison kasan rahaa ja nosti sementtisäkin hintaa lähes 2000 kwatshalla. Saattaa kyllä pilkka osua omaan nilkkaan, koska naapurikylästä löytyy myös sementtiä, ja enpä usko, että kyläläiset kovin ystävällisesti suhtautuvat yhden ihmisen ahneuteen, kun he itse ovat rakentamassa itselleen ja lapsilleen koulua.

Pirkko kertoi puhelimessa (tunnin whatsup puhelu Suomeen maksaa muuten saman verran kuin kahden minuutin kännykkäpuhelu Limbestä Muonaan), että Suomessa ihmiset ihmettelevät, miksi naiset esimerkiksi eivät ompele tuotteita myyntiin. Ensimmäinen syy on se, että ompelukone, siis poljettava Singer maksaa noin 60 -80 000 kwatshaa. Verratkaapa tuota lukua siihen, että perheillä ei ole ollut käteistä rahaa kuukausiin, tai vuosiin.

Toinen hyvä syy on, että kuka olisi heille opettanut ompelukoneen käyttöä? Se ei ole yksinkertaista, jos ei perusopetusta ole koskaan saanut.  Suomessahan sen saa peruskoulussa, mutta täällä koulua vasta rakennetaan.

Kolmas syy on, että kankaat, langat, napit, vetoketjut maksavat rahaa, kaikki maksaa rahaa, jota ei ole.

Ehkä tärkein syy on, että jokapäiväisen leivän hankinta vie kaikki voimat.  Ihan kaikki. Ja kun päivän teet ulkona työtä, lankeaa pimeys: ei sähköjä, ei muuta valontuikkua kuin nuotio keittiössä. Tänäänkin Muonassa on aurinkoinen kesäpäivä, joka tarkoittaa sitä, että lämpötila varjossa kipuaa 35 – 45 asteeseen. Eikä työtä tehdä varjossa, vaan auringon paisteessa, eli lämpötila kipuaa parikymmentä astetta korkeammalle.  Ottakaapa ensi kesän hellepäivänä kuokka tai hakku käteen ja tehkää auringossa 8 tunnin työpäivä. Omalla vastuulla, nimittäin se voi kokemattomalta viedä hengen.

Mutta vaikka olosuhteet ovat aika rajut, niin sitä innostusta, mikä kylässä vallitsee, kun he näkevät koulun rakentuvan, sitä ei pysty sanoin kuvaamaan.  Työntekijöille myös tuo vajaan yhden euron päiväpalkka on taivaan lahja.

Sillä, että kylän ihmiset saavat rahapalkkaa tekemästään työstä, on suunnaton merkitys heidän elämiseensä. Suurimmalla osalla työntekijöistä ei ole ollut ollenkaan rahaa kuukausiin, ei ehkä vuosiin. Tuota on varmaan vaikea käsittää, mutta se on tosiasia. He elää kituuttavat vaihtokaupan ja valtion lahjoitusten avulla, nälän ja kuoleman välimaastossa: mulla on maissia, mitä sinulla on, vaihdetaan. Nälkä on ruokapöydän jokapäiväinen vieras.

Sadekausi on täällä antanut ensimmäiset merkit tulostaan, viikko sitten oli kaatosadepäivä koko maassa, sen jälkeen on parin päivän välein satanut vähän. Aurinko paistaa kuitenkin vielä, lämpötila täällä Limben seudulla nousee 25 – 35 asteeseen, mutta täällä tuulee lähes aina jonkin verran, koska maasto on kukkuloita ja vuoristoa. Tuuli viilentää ilmaa. Sateet ovat myös kirkastaneet taivasta, pöly on niiden mukana tullut maahan. Muonassa sadetta saadaan odottaa vielä kuukausi – pari. Siellä vain joet tulvivat, kun täällä ylempänä vuoristossa sataa kaatamalla. Viime vuonna osassa Shire-joen laaksoa oli niin kova kuivuus läpi vuoden, että satoa ei tullut juuri ollenkaan. Toisaalla tuholaiset söivät maissisadon.

Työt jatkuvat, ensi viikolla alkaa koulurakennuksen perustusten muuraus.

NYT KAIKKI TUPETTAMAAN!

Yhdistyksemme on saanut Youtube-sivuston!

Yhdistyksellämme on valmistunut oma sivusto Youtubessa, jolloin myös ne jäsenemme ja tukijamme, joilla ei ole facebook-tiliä, pääsevät suht ´nopeasti näkemään uudet videot.   https://www.youtube.com/channel/UC4xdrum4uhYZqgPyu8_VO8Q?view_as=public

Ja mikä parasta, nyt kenellä tahansa jäsenellämme, tukijallamme ja seuraajallamme on mahdollisuus tehdä video ja saada se julkaistuksi. Teemoina ovat yhdistyksemme tapahtumat sekä tukijoidemme ajatukset koulun rakentamisen tukemisesta ja hyväntekeväisyystyöstä. Ja tietysti saamme edelleenkin klippejä Muonan kylästä. Videot tarjoavat ikään kuin kuin ikkunan Muonan kylään ja rakennustyömaalle. Lisäksi olemme esittäneet toiveen, että voisimme saada klippejä myös muonalaisten elämästä ja arjen askareista.

Klikkaa sivustolle. Kun olet sivustolla, niin klikkaa myös oikealla olevaa punaisella olevaa Tilaa-kohtaa ja ryhdy sivuston tilaajaksi. Kun meillä on 100 tilaajaa koossa, niin saamme omilla tunnuksilla olevan osoitteen, joka tietysti helpottaa meitä. Ja jos ja kun meillä on 1000 tilaajaa, voimme harkita yhteistyösopimuksia, jolloin saisimme myös mainostuloja. Ei ole vaikea tavoite, vain klikkailua riittävästi!

Ryhdy siis seuraajaksi ja jaa https://www.youtube.com/channel/UC4xdrum4uhYZqgPyu8_VO8Q?view_as=public

Ja todellakin, omakin tupetus on nyt mahdollista, harkitse myös sitä! Kun olet tehnyt videoklipin, nin lähetä se, mieluiten WhatsAppina, numeroon 050 3312311, niin laitamme sen Youtube-sivulle. Jos sinulla ei ole WhatsAppia, niin voit lähettää videon myös sp:nä malawin.lasten.avuksi@gmail.com


Ja eikun tupettamaan....

PS.
Ylemmässä kuvassa on kyläkokouksen valitsema toimikunta, joka vastaa muonalaisten puolelta töiden organisoimisesta. Martti oli sanonut, että toimikunnassa täytyy olla vähintään yksi nainen. Mutta muonalaiset yllättivät. toimikunnassa on puolet miehiä ja puolet naisia.

Alemmassa kuvassa on sitten Muonan kyläläisiä.

MalawiVideo

Videoklipit jatkuvat...kantojen ylös kaivamista

Kantojen ylös kaivaminen näyttää olevan samanlaista niin Suomessa kuin Malawissakin.

Videoklipit jatkuvat: tiilien polttoa

Laiton tämän videon youtubeen, koska blogi ei jaksanut tätä ladata.

https://www.youtube.com/watch?v=oSK-IsBEql4&feature=youtu.be

MARTIN TEKEMÄ EDITOITU VIDEO MALAWISTA JA MUONASTA

Martin tekemä editoitu videoa Malawista löytyy osoitteesta https://youtu.be/-wLppsc4DKs

Kiinnostavi katseluhetkiä!

Videoklipit jatkuvat... työkalujen merkitseminen

Kun kyläläiset päätttivät tehdä maansiirtotyöt itse, niin koululle hankittiin työkaluja. Ennen työn aloitusta työkaluihin kirjoitettiin niiden omistajan eli koulun nimi. Muonalaiset ovat kyllä kertoneet, että he haluavat antaa vähän paremman nimen koululle, heistä tuo nimi ei ole hyvä.

Muonan kyläläiset koulun rakennustöissä: tiilien tekoa, tontin tasoitusta ja pohjan kaivamista

Tähän blogipäivitykseen on koottu joitakin videoklippejä tiilien tekemisestä tontin raivaukseen ja rakennuspohjien kaivaukseen (teknisten ongelmien vuoksi kaikkia videoita ei voitu vielä jakaa, mutta seuraavassa postauksessa lisää)

Kyläkokous, jossa muonalaiset päättävät tehdä itse maansiirtotyöt ja pohjan kaivaukset, puhumassa Maclean Santu

Naiset kantavat vettä tiilien tekemistä varten

Tiiilien tekoa

Tiilien kuivatusta

Rakennuspohjien tekemistä

26.9. Raakaa voimaa ja yhteistyötä

Viikko sitten käynnistyi koulun rakennustyömaalla ensimmäisen koulurakennuksen perustusten kaivaminen. Viisikymmentä työläistä, naisia ja miehiä, aloittivat työt.

Maclean kävi keskiviikkona hakemassa Blantyresta palkkarahat. Hän kertoi viestiä kyläläisiltä: “24 päivää on aivan liian pitkä aika noin mitättömään urakkaan, me tehdään se 14 päivässä!”

Tänään saimme videokuvaa työmaalta, Pirkko laittaa sen näkyviin Facebook-sivulle ja tänne blogsbotiin.

Lettuce ja Maclean haluavat rakentaa varaston ja tuoda kaken mahdollisen koulun rakentamiseen tarittavan sinne ennen sadekauden alkua. Työtä voidaan sitten jatkaa myös sadekaudella.

Parin päivän päästä kylästä lähtee ryhmä käymään Nsanjessa, ilmoittamassa viranomaisille alkaneesta koulun rakennustyösyä. He pyytävät myös hallituksen edustajaa osallistumaan työhön. Näin varmistetaan, että koulu on joskus tulevaisuudessa kelvollinen  luovutettavaksi hallituksen ylläpitoon.

Levittäkää tietoa, jakakaa linkkiä videoihin, innostakaa ihmisiä osallistumaan. Näette itse videoista, kuinka uskomattoman asian kylän yhteishenki on saanut aikaan. Samanlaisella yhteishengellä on suuri merkitys myös rahan keräämisessä.

Yllättäviä käänteitä

Pidimme palaverin Blantyressa 28.8. 2017 Maclean ja Lettuce tulivat hakemaan työkaluja.

Edellisen palaverin jälkeen on Muonassa tapahtunut suuri muutos: kyläläiset ovat päättäneet, että siellä ei tarvita maansiirtokoneita, he tekevät siirtotyöt käsipelillä. Maclean ja Lettuce ovat laatineet työsuunnitelman, laskelmat tarvittavista työkaluista ja työntekijöistä, joita palkataan 50. Laskelmiin perustuen luovutin heille rahaa K 1 480 000 hankintoja ja palkkakuluja varten.

Sovittiin työntekijöiden palkoista: ne maksetaan kahden viikon jaksoissa. Palkanmaksusta tehdään yksi kuitti, kokonaissummasta. Miehille ja naisille maksetaan samansuuruinen K750 päiväpalkka. Maclean ja Lettuce pitävät kirjaa siitä, kuinka paljon kenellekin on maksettu. 

Käytiin myös neuvottelut Lettucen ja Macleanin palkoista. Pirkko oli WhatsUpin kautta mukana päätöksenteossa. Heille päätettiin maksaa K3500 päivältä, 30 työpäivää kuukaudessa. 

Kuukausipalkaksi muodostuu K105 000. Jos työpäiviä on kuukaudessa vähemmän, maksetaan palkka päiväpalkkaan perustuen. Maksoin heille tähän asti tehtyjen työpäivien palkan ja kolmen jäljellä olevan päivän palkan elokuulta, kummallekin K28 000. Tarkoitus on, että tuon maantasoitusurakan jälkeen määritellään, kuka on projektin päällikkö, mikä on Macleanin asema, myös palkat on neuvoteltava työtehtävien mukaisiksi.

Lettuce toi esiin tärkeän asian. Jos koulu jossakin myöhemmässä vaiheessa on tarkoitus luovuttaa valtiolle, on alusta lähtien pidettävä tiivis yhteys hallintoviranomaisiin. Valtio asettaa omalta puoleltaa työmaalle vastuuhenkilön. Tämä vierailee työmaalla ainakin kolme kertaa: kun perustus on valmis, kun seinät ovat valmiit ja kun vesikatto ja lattiat ovat valmiita. Hän on vastuussa työn laadusta valtion suuntaan. Hänelle on maksettava noista käynneistä, hän kustantaa auton, polttoaineet ja omat kulunsa tuosta summasta. Lettuce arvioi kustannusten olevan noin K100 000 käyntikerralta.

Mclean ja Lettuce onnistuivat tulomatkallaan taas ”hajottamaan” auton, he olivat perillä Blantyressa vasta kello 13. He jäivät kaupunkiin yöksi, koska paluukyytejä ei enää tuohon aikaan ole menossa. Seuraavana päivänä he  keräsivät tarvikkeet ja työkalut ja matkasivat takaisin Muonaan.

Muonassa tapahtuu

3.8.2017 

Tarjous maansiirtotöistä on saatu, mutta ensimmäinen versio oli niin epämääräinen, että pyydettiin tarkempaa erittelyä. Maclean saikin puhelimitse erittelyn, jonka mukaan kone kuljetetaan paikalle Blantyresta, se  tekee viikon töitä, pari vartiomiestä pitää koneesta ja polttoaineista huolta öisin. Maclean ja Lettuce valvovat työn edistymistä. Tuo tarkempi tarjous täytyy vain saada kirjallisena, täällä ei kannata luottaa suullisiin sopimuksiin

Poltettuja tiiliä löytyi kylästä 50 000 kappaletta, joten rakennustyö pääsee alkuun heti, kun maansiirtotyöt on tehty. Uusien tiilien tekoa on valmisteltu, työ alkaa ensi viikolla. Niitä tullaaan tekemään kahdessa paikassa, ettei niiden tekoon tarvittavaa vettä tarvitse ottaa vain yhdestä kaivosta. Se voisi tyhjentää kaivon.

Talvi hellittää täällä pikkuhiljaa otettaan. Osa puista on pudottanut viimeisetkin lehtensä, yöt ovat vielä koleita, muutama päiväkin todella viileä, kun pilvet eivät suostu väistymään. Ja joka kerta, kun tuuli kääntyy etelään, ei edes aurinkoinen ilma pysty poistamaan viileyttä; etelämantereella on vielä täysi talvi.

25.7.2017

Malawin lasten ja nuorten avuksi ry:n hallitus teki eilen päätöksen, että Muonaan rakennettvan koulun ensimmäinen koulurakennus tehdään poltetuista tiilistä. Tiilien teko käynnistyy tällä viikolla.

Päätöksen myötä Muonassa alkaa tapahtua: maansiirtokone tulee tasoittamaan koulurakennusten paikat ja muokkaamaan alueelle johtavaa tietä  sen verran, että isommat autot pystyvät kuljettamaan sinne tarvikkeita.

Koulun rakentajat saapuvat paikalle, kun tiiliä on saatu valmiiksi. He ovat samat miehet, jotka ovat rakentaneet Anja Luoman koulua. Myös työnjohtaja, oikeastaan häntä täytyy tituleerata hankintapäälliköksi, koska hän tietää,mitä kaikkea tarvitaan työmaalle. Hän on sama, Bangulassa asuva Lettuce, joka on toiminut Anjan työmaalla.

Muonassa asioita pyörittää Maclean Santu

Kohottakaa kolminkertainen eläköön-huuto, niin luja huuto, että koko Suomi sen kuulee. Voitte mielessänne kuvitella sen riemun, joka tuolla kylässä syntyy, kun Maclean vie tiedon perille.

-------
Eikä Maclean viivytellyt, hän on tänään iltapäivällä vienyt kaivinkoneen omistajan tutustumaan koulualueeseen ja tarvittaviin maansiirtotöihin.

Tämän näköinen koulurakennuksesta tulee.

0

Uutisia Malawista

Näin eilen tuttuja, ihan oikean suomessa kesänsä viettävän räystäspääskysen. Se etsi pesäpaikkaa asuintaloni räystään alta, jatkoi matkaansa kun ei löytänyt. Se istui vähän aikaa auki olleen parvekkeen oven päällä ja visersi kummia: joku oli Kajaanin markkinakadulla väittänyt, että Muonan kouluprojektilla menee huonosti!

Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Koko kevät ja alkukesä on vietetty rakennuksia suunnitellen. Jouduimme muuttamaan suunnitelmia rajusti, koska rakentamisen hinta täällä on pilvissä, verrattuna ihmisten tulotasoon.

Rakennusliikkeet, ja samalla rakennustarvikkeita myyvät kauppiaat ovat ottaneet hinnoittelun pohjaksi eurooppalaiset hinnat, mutta työntekijöille maksetaan vielä malawilaisen tason mukaan, eli noin 2 -3 euroa päivä. Voitte kuvitella yritysten voitot.

Eilen sain tietää kaksi luokkaa ja opettajainhuoneen sisältävän koulurakennuksen hinnan. Se on paikallisten kyläläisten rakentamana 17 000 000 Malawin kwatsaaa, eli noi 21 000 euroa. Tuolta pohjalta yhdistyksen hallitus tekee päätöksensä kahden asian välillä: käytetäänkö rakentamiseen paikallisten ihmisten tekemiä poltettuja tiiliä, ‘a 15K , vaiko paikallisten tekemiä SSB-tiiliä. Niiden hinta on lähes kymmenkertainen, mutta niiden tekemiseen tarvitaaan vain tontilta löytyvää savimaata ja erikoissementtiä. Tuo savimaa löytyi paikallisen sementtitehtaan testauksen perusteella.

Eli kukaan ei voi väittää, että yhdistyksellä menisi täällä huonosti. Paikallisen Trustinkin rekisteröinti on loppusuoralla, nimenvaihdos on suoritettu, paperit ovat käyneet mutkan Suomessa allekirjoitettavina. Tuokin reissu vei tavalliselta A4- kirjeeltä pitkälti toista kuukautta.

Malawilainen sanonta “ This is Malawi”  pitää sisällään perusoletuksen, että täällä kaikkien asioiden eteenpäin meno vaatii noin kymmenen-kakskymmenkertaisen ajan verrattuna Suomeen.

 Yhden esimerkin voisin kertoa täkäläisistä maanteistä. Maclean Santu lähti toukokuun alkupäivinä tulemaan Muonan kylältä tänne Limbeen. Hän lähti liikkeelle aamuyöllä kello 2. Hänen altaan hajosi kolme (3) minibussia, ja kaksi kuljettajaa loukkaantui noissa hajoamisissa. Huono tieosuus jon vain 75 kilometriä. Hän oli perillä kello 3 iltapäivällä.  THIS is part of Malawi

Elämää Malawissa

Tässä se on. Uskomattomin asia, mihin Malawissa olen törmännyt:

Luulin asiaa ensin vitsiksi, mutta ei, ei täällä tunneta suomalaista viikatetta.

Olen muutamille näyttänyt videota viikateniiton mm-kisoista, ihmetystä on piisannut...

Noin 15 sentin mittaisella terällä varustettu "viikate".

Sillä katkotaa heinät pihoilta, tienvarsilta, mistä vain.

Kaupungissa tietysti rikkailla on ruohonleikkurit, mutta ei kaikilla. Palkataan puutarhapoika, gardenboy heiluttamaan tuota viikatetta.

Kaupunkien nurmia leikataan joissakin paikoin siimaleikkureilla, mutta viikatemiehiäkin näkyy.

Teiden varsille palkataan kymmenen - viisikymmentä- sata miestä heiluttamaan viikatetta...

Toinen asia: tienvarren ojia perkaamaan ilmestyy 20 - 30 miehen partio, joista vähintään 5 on piällysmiehiä.

Olen miettinyt, mitä tapahtuu. kun noihin töihin tuodaan koneet? Mitä tekevät sen jälkeen miljoonat ihmiset?

Sama tilanne maataloudessa: mitä tekevät ne miljoonat ihmiset, jotka koneet syrjäyttäisivät pelloilta. Nykyään siellä tärkeimpänä työkaluna on vielä kuokka.

Tutustumassa Anjan kouluun Nandilimbessä

Tiistai 2.5.

Anja Luoma soitti, torstaina olis tarkoitus vierailla Nandilimben kylässä. Tarkoittaa sitä, että minun täytyy keskiviikkona mennä Bangulaan, josta matka kylän alkaa.

Keskiviikko 3.5.

Aamulla kahdeksan maissa lähdin liikkeelle, ensin Limbeen, free market-alueelta lähti minibussi kohti Bangulaa noin puoli yhdeksän maissa. Auto oli suhteellisen hyväkuntoinen ja kuski tunsi tien, eli matka vuoristotietä alas Shirejokilaaksoon taittui ihailtavan nopeasti. Tuo tien osuus on yhtä serpentiiniä, näkymät alas jokilaaksoon ovat huikaisevia. Sadekauden jäljiltä vuoret ovat muuttuneet vihreiksi, uutta metsää kasvaa pikkuhiljaa.

Matka jatkui Thabwasta eteenpäin öljysoratietä pitkin. Tie on valmistunut neljä vuotta sitten, eli se on vielä hyväkuntoinen. Maisema on täydellinen vastakohta vuoristolle, koko matkalla on vain yksi mäki, eli kun laskeudutaan Shirejoen ylittävälle sillalle ja noustaan takaisin. Tasaista maastoa, Mosambikin puolella oleva vuoristo näkyy hyvin, samoin Thabwasta Muonaan johtavaa tietä reunustava vuoristo. Maissipellot, sokeriplantaasit, pitkät suorat tienpätkät seuraavat toisiaan, välillä pieniä kyliä, joka paikassa ihmisiä, lämpö nousi yli kolmenkymmenen.

Perillä Bangulassa kahden maissa, soitto Anjalle, auto tuli hakemaan tien varresta. Anja Luomalla on oma talo noin puolen kilometrin päässä valtatieltä. Tyypillinen malawilainen talo, erona se, että kuistilla on ompelukone ja kymmeniä laatikoita täynnä tavaraa. Pihalla seisoo merikontti, jossa kuulemma vielä on kaikenlaista kyläläisille jaettavaa. Ompelukoneelle on käyttöä: Suomesta lahjoituksina saadut vaatteet ovat pääosin liian lihaville tehtyjä, niitä täytyy kaventaa täkäläisille sopiviksi. Ihmisten liikalihavuus näkyy täällä kirpputoreilla ja vaatemarkkinoilla, joilta paikalliset pääasiassa hakevat vaatteensa. Tavaraan tuodaan länsimaista. Anja oli keittänyt suomalaistyylistä lihakeittoa. Liha oli kuulemma taatusti tuoretta, vuohi oli teurastettu heidän silmiensä edessä. Täällä ei tunneta tuollaista keittoa, lihaa kyllä keitetään, mutta keitinvesi nakataan pois… olis kotitalousopettajille työnsarkaa.

4.5. Torstai

Herääminen vähän ennen viittä, eli tavalliseen aikaan, aamiaiselle kuudelta, ennen seitsemään oltiin jo liikkeellä täpötäyteen lastatulla autolla. Matkaa edessä 32 kilometriä. Kyydissä kuljettajana Goljat, Anja ja hänen mukanaan Suomesta tullut apulainen, Anjan luottomies Lettuce, joka on toiminut kaikkien rakennusurakoiden valvojana, sekä yhteyshenkilönä kylän ja Anjan välillä, eli viisi henkilöä.  Ensimmäiset kilometrit ajettiin yhden auton levyisellä soratiellä, josta sadekausi oli huuhtonut pätkiä pois, maa oli siirtynyt jonnekin.

Anjan rakentama koulu sijaitsee luonnonsuojelualueella, josta aikoinaan kun se perustettiin, ajettiin kaikki ihmiset pois, mutta jonne myöhemmin on saanut palata asumaan. Alueen portit avataan kuuden aikaan aamulla ja suljetaan kuuden aikaan illalla. Alueelta ei saa hakata yhtään pystyssä olevaa puuta, eli se on luonnontilassa. Ihmiset keräävät polttopuiksi risuja. Kylissä ei ole sähköjä, jollkin kuulemma on aggregaatti.

Tuota tietä pitkin olisi päässyt Mozambikin puolelle, mutta käännyimme noin puolimatkassa pienemmälle ”tielle”.  Lainausmerkit sen vuoksi, että tie oli vain ajoura, josta ei ole mitään mahdollisuuksia selvitä tavallisella henkilöautolla. Onneksi olimme liikkeellä isolla nelivetomaasturilla, muuten matka olisi katkennut monta kertaa. Huippunopeus nousi jopa neljäänkymmeneen kilometriin tunnissa, tie putosi monesti sateen uurtamaan joenuomaan,  vastarannalle nousu vaati nelivedon ja kaikki tehot koneesta, pyörät sutivat tyhjää. Kuljettaja kehui tien olevan hyvässä kunnossa. Viimeiset kilometrit tie oli vain polku, yhden kulkijan levyinen, auto kulki toiset rattaat heinikossa.

Tien päästä löytyi ensimmäisenä koulun alue. Kaksi Anjan rakennuttamaa kahden luokkahuoneen rakennusta, yksi valtion rakentama yhdelle luokalle, yksi valtion rakennuttama opettajan talo ja yksi Anjan rakennuttama opettajien paritalo.  Keittiö, porakaivo, varastorakennus, yksi paikallisella tyylillä rakennettu pikkuruinen talo, jossa kuulemma asuu yksi opettajista. Ei ikkunoita, eihan talossa olla päiväsaikaan, ja kuka tarvitsee ikkunoita yöllä...

Valtio on innostunut rakennuttamaan omilla varoillaan rakennuksia, kun se on huomannut, että kylää kehitetään. Koululla on äärimmäisen suuri merkitys kylän elinvoimaisena pysymisen kannalta. Ilman sitä ainakin nuorten olisi lähdettävä pois.

Pihalla oli kahden varjopuun alla opetus käynnissä. Kaikki oppilaat eivät mahdu koulurakennuksiin, on siirryttävä puiden varjoon. Opettajia on viisi koulutettua, joista yksi on nainen, kolme apuopettajaa, paikallisia secondary schoolin käyneitä nuoria miehiä, oppilaita yli kolmesataa.

Anjan päivä jatkui apuopettajien palkanmaksulla. Hän maksaa kaikkien opettajien palkat, mutta apuopettajat eivät vielä olleet palkkaa saaneet. Seuraavan oli edessä palaveri, jossa oli mukana kyläneuvosto, kuusi miestä (esittelyn jälkeen seurasivat hitaalla tahdilla taputukset), kouluneuvosto (taputukset nopeammalla tahdilla), sunnilleen saman verran miehiä, koulun opettajat (taputukset normaalirytmillä) ja apuopettajat, sekä kymmenkunta naista (ei esittelyä, ei taputuksia), jotka eivät saaneet kokouksessa puheenvuoroa. Anja (taputukset normaalitahdilla), Anjan apulainen ja minä saimme taputukset normaalitahdilla.

Koulun johtajaopettaja kertoi koulun tilanteesta, otti puheeksi maissin loppumisen ja uuden maissikuorman ongelman: jos kylältä lähtee joku rahan kanssa hakemaan maissikuormaa Bangulasta, niin ennen kuin kuorma ehtii kylään asti, siitä on ainakin kolmannes siirtynyt väärille omistajille. Näin on tapahtunut useita kertoja.  Samasta aiheesta kyläpäällikkö piti pitkän puheen, josta huomasi, miksi hän on kyläpäällikkö. Sanotaan, että malawilaiset rakastavat draamaa, ja se tuli kyllä tämänkin henkilön puheessa esiin. Anja käytti puheenvuoron, samoin Lettuce.

Kokouksen päätyttyä oli vuorossa auton lastin jakaminen kummioppilaille. Mukana oli 40 huopaa, saman verran kangaskasseja, joiden sisältönä vihkoja, kyniä ja kumeja.  Anja kirjasi kaikkien nimet ylös, otti kuvat jokaisesta lähetettäväksi kummeille.

Oli paluumatkan aika, kello oli noin yksi iltapäivällä. Auton perään oli kannettu kolme maissisäkkiä, kyläläiset lähettivät vähistään Bangulassa asuville sukulaisille. Kylältä käveli vielä iäkäs mies kysymään, josko hänen säkkinsä saisi kyydin Bangulaan. Hän sai luvan tuoda säkkinsä, joka loppujen lopuksi oli noin kolmen kilon painoinen pieni pussi…. Hänen joku sukulaislapsensa sai siinä terveiset ja muutaman päivän ruokatarpeet.

Paluumatkalla pysähdyttiin syömään eväät, matka taittui yllättävän nopeasti, kun kuljettaja jo tiesi ja muisti tien kunnon.  Perillä Bangulassa oltiin puoli neljän maissa. Jätin paluumatkani seuraavaan päivään, koska se muuten olisi venynyt aamuyölle.

Anjalla on maanantaina 8.5. suuri päivä, hän luovuttaa koulun valtion edustajille. Juhlaan kuulemma tulee satamäärin ihmisiä, ruoaksi tarjotaan kutsuvieraille sunnuntaina teurastettua lehmää, silmäätekeville hän joutuu viemään Bangulasta CocaColaa ja Fantaa. Tavallinen kansa saa nuolla sormiaan.

Sain saaliiksi kuvia rakennuksista, tietoa niiden rakenteesta.  Tiilien ja sementin määrät täytyy tarkistaa Lettucelta, hän on ne tilannut.

Uutisia Malawista pitkästä aikaa!

12.4.2017

Todella pitkä tauko tuli blogin teksteihin. Hiljaisuuteen on montakin syytä, tässä niistä suurimmat.

Pyysimme arkkitehtiämme laskemaan kustannusarvion koulun ensimmäisen vaiheen rakennuksille, eli yhdelle koulurakennukselle, jossa olis kaksi luokkaa ja opettajien työtilat, opettajien asunnolle, keittiö- ruokailurakennukselle sekä yhdelle wc-kokonaisuudelle.

Arkkitehtimme antoi meille hieman ennen joulua ensimmäiset kustannusarviot koulun rakentamisesta. Ne oli laatinut valtion palveluksessa työskentelevä rakennusalan ammattilainen.  Hän kertoi meille, kuinka paljon paikalliset rakennusliikkeet pyytäisivät, jos joku niistä rakentaisi nuo rakennukset. Ja summat olivat karmeita. Hinnoista voisi päätellä, että rakennusliikkeet ostavat tarvikkeet paikallisilla hinnoilla, sekä palkkaavat työntekijät paikallisella palkkatasolla ja käärivät taskuunsa vähimmässä laskussa 80 – 90 prosentin voiton.

Pyysimme arkkitehtia laskettamaan uudestaan, hinnat suoraan tarvikkeiden kauppahinnoilla. Tämä sen vuoksi, että varsinainen rakennustyöhän on tarkoitus tehdä kylästä löytyvien rakennusalan ammattilaisten ja kyläläisten voimin. Palkattuna ulkopuolelta ei tarvita muita kuin valvojana toimiva rakennusmestari, joka hänkin löytyy kylän alueelta.

Nuo toisen kierroksen laskelmat saimme vasta viime viikon keskiviikkona. Niitä on nyt sulateltu muutama päivä.

Toisella kierroksella oli edelleen mukana ensimmäiset laskelmat toimittanut työntekijä, hän teki töitä kaksi kuukautta, saamatta aikaan yhtään mitään. Sen vuosi hänet lomautettiin noin kuukausi sitten -ilman kultaista kädenpuristusta - ja hänen tilalleen tuli nuori mies. Hänkin antoi lupauksen, jota ei pystynyt pitämään, hän lupasi laskelmat seuraavan viikon perjantaina, eli viikon kuluttua palaverista. Tuo viikko venyi neljäksi, vasta Pirkon puhelu arkkitehdille pani asiat rullaamaan.

Nuokin laskelmat tuottavat pettymyksen, kerätyt varat eivät riitä töiden aloittamiseen.  Seuraavassa taulukossa on laskelmien loppusummat  (EUR on 1,03 USD ).

CLASSROOM BLOCK - TIMBER ROOF Luokkahuone, puiset kattotuolit	KITCHEN & DINING HALL Keittiö / ruokailutila		STAFF HOUSE - TIMBER ROOF Opettajain asunto, puiset kattotuolit		ABLUTION BLOCK MALE & FEMALE STUDENT Oppilaiden wc-tilat
$36,285.64		$48,665.56		$31,855.02		$16,590.48

Mutta Pirkko ei ole heittämässä pyyhettä kehään, päinvastoin.

Tunnemme suomalaisen, Porvoossa asuvat naisen, joka sai oman koulunsa täällä Malawissa, lähellä Nsanjen kaupunkia, valmiiksi viime lokakuussa. Hän on rakennuttanut kaksi luokkaa sisältävän koulurakennuksen ja parhaillaan on työn alla opettajien paritalo.

Tämä nainen, Anja Luoma, on luvannut omat ‘piirustuksensa’ meidän käyttöömme. Niiden perusteella rakennettaessa jouduttaisiin luopumaan koulun kattorakenteesta, jonka tarkoitus oli pudottaa sisätilojen lämpötilaa 10 – 15 astetta. Samoin opettajien asuntojen tasoa jouduttaisiin laskemaan. Noissa piirustuksissa on vain yksi mutta; niitä ei ole paperilla eikä tietokoneilla, ne ovat kahden rakentajan korvien välissä…. Eli miehet on saatava työmaalle, muuten homma ei edisty J

Tarkoituksena olis rakentaa koulun ensimmäinen vaihe mahdollisimman edullisesti, tavoitteena saada kahden luokkahuoneen koulurakennus ja yksi opettajien asunto tehtyä.  Pääsiäisen aikana ja seuraavassa kokouksessa on päätettävä, miten homma jatkuu. Anjalla on vielä muutaman laskun vaje, sen jälkeen hän pystyy kertomaan, kuinka edullisesti hän on koulun rakentanut.

Malawin toimintaryhmän, trustin, rekisteröinnissä tuli vielä pieni vastoinkäyminen viime metreillä: sanaa Malawi ei voi käyttää nimissä, se on lailla suojattu vain presidentin ja hallituksen luvalla ja erityispainavista syistä. Eli trustin nimeen muutettiin sana Muona ( Muona Children And Youth Support), hakupaperit uudestaan tulosteeksi ja asianajaja viemään niitä oikeaan osoitteeseen.

Minun olemisesta on kuulemma jotkut kyselleet. Asun omakotitalossa, melko tilavassa, vuokraa maksan… hyvin vähän. Talo on tiilimuurin ympäröimä, kalterit kaikissa ikkunoissa ja ovissa, kuten suurimmassa osassa kaupunkitaloja. Rikollisuus on täällä vielä niin rajua, että tuollaiset suojatoimet ovat tarpeen. Koirat hoitavat vartioinnin yöllä, joissakin taloissa kiertää tai on oma yövartija.

Viimeiset kuukaudet ovat olleet todella rasittavia, mikään ei rasita enemmän kuin odottaminen, paitsi tyhjät lupaukset, joita on valitettavasti tullut aivan liikaa. Yhtä asiaa ei varmaan kukaan teistä pysty kuvittelemaan, eli sitä, miltä tuntuu mennä tuonne Muonan kylään selittämään, miksi ei mitään ole tapahtunut.  Ihmiset ovat siellä niin innostuneita, että sinne meneminen ilman konkreettista asiaa on ainakin mulle mahdotonta. Viimeisestä käynnistä Muonassa on kohta kolme kuukautta.

Toivon, että Pirkon innostus ja peräänantamattomuus auttaa teitä kaikkia tekemään töitä koulun rakentamisen hyväksi.

Rauhallista Pääsiäisen aikaa sinne Suomeen. Täällä alkaa sadekausi hiljalleen päättyä, ukkoskuuroja tulee vielä pari kertaa viikossa. Sää vastaa suunnilleen hyvää, oikeastaan helteistä suomalaista kesää, kello on 18, ulkona +28, aurinko laskee juuri, yöllä noin 15 – 18 astetta. Ja turhaa on pelätä malariahyttysiä, ohvi puree niihin erinomaisesti.

Terveisin,

Martti.

Ystävänpäivän konsertti Oulujoen kirkossa

14.2.2017 klo 18.00-19.00

Tule ja tuo ystäväsi kauniiseen Oulujoen puujugend-kirkkoon viettämään musiikillista ystävänpäivän iltaa.

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijat - tulevat musiikkialan ammattilaiset - esittävät Johann Sebastian Bachin urkumusiikkia, Edvard Griegin ja Richard Straussin teoksia sekä rakkaiden suomalaisten säveltäjien – Toivo Kuulan, Taneli Kuusiston, Oskar Merikannon, Heino Kasken ja Ilmari Hannikaisen – lauluja.

Ystävänpäivän tekona lahjoitamme konsertin tuoton (vapaaehtoinen käsiohjelma, 10 €) lasten ja nuorten koulunkäynnin ja lukemaan oppimisen tukemiseen rakentamalla peruskoulun Afrikassa sijaitsevan Malawin Muonan kylään.

Malawin Lasten ja Nuorten Avuksi ry

Yhteistyössä

Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulujoen seurakunnan kanssa