torstai 19. tammikuuta 2017

Lounaalla Macleanilla



16.1.2017

Maclean tarjosi eilen lounaan, hänen taloonsa on vajaan tunnin kävelymatka. Tavallista kotiruokaa, shimaa, kanaa, vihanneksia, jälkiruoaksi mango…..ette usko kuinka herkullisia tuoreet luomumangot ovat.

Paluumatka Muonasta alkoi aamuyöllä kello kaksi. Minibussi tuli noutamaan Lodgen portilta täsmälleen sovittuun aikaan. Puolentoista tunnin kiertoajelu ympäri Muonan kylää, käynti kahdessa muussa kylässä, auto täyttyi pikkuhiljaa. Vasta puoli neljän aikaan keula kääntyi kohti Thabwaa.

Tie oli kurjassa kunnossa. Vaikka tuolla jokilaaksossa ei ole paljoa satanut, niin silti tiessä olevat kivet olivat tulleet esiin, raskaat autot olivat tehneet paikoin syvät ajourat. Jokilaaksoissa näki, että vuoristossa on satanut: satojen kilojen painoisia kivenjärkäleitä oli tullut tien viereen, paikoin oli vain auton mentävä aukko kivikasojen välissä. Joenuomissa lirui vain vähän vettä merkkinä siitä, että joskus on satanut.

Kuljettaja ei pahemmin autoa säälinyt, eli matkasta tuli järjetöntä tärinää, kiihdytyksiä ja jarrutuksia, mutaisissa paikoissa täytyi kaasua käyttää tosissaan, ettei olis jäänyt kiinni. Kolme ja puoli tuntia, 75 kilometriä, vielä vajaa tunti öljysoratietä, nousu vuoristoon otti aikaa. Perillä Limbessä kello 7.

Arkkitehdiltä on tuossa kustannuslaskelmia, odotetaan.  Täällä päivät ovat muuttuneet märemmiksi, sadekuuroja päivällä,  ukkosta iltapäivisin, yölläkin jytisee. Lämpötilan aleneminen panee hakemaan vaatetta päälle. Virtanen oli lomalla poikkeuksellisen pitkään, laiitteiden akut tyhjenivät, puhelinyhteydet lähellä nollatasoa.

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Jälleen Muonassa

13.1.2017 Muona, Malawi.

Palaveri aamukahdeksalta koulun tontilla, paikalla suurin osa toimikunnasta. Näytin piirustuksia, selitin mitä missäkin näkyy. Selvitin, että kustannuslaskenta on käynnissä, odotan viestiä tänään.

Kerroin seuraavista vaiheista, eli maansiirtotöistä, urakoitsijan hankkimisesta. Kyläpäällikkö toi esiin kyläläisten huolen tontin läpi kulkevasta tiestä. Heidän mielestään se tule häiritsemään koulun toimintaa, ja siinä he ovat oikeassa. Annoin heille vapaat kädet neuvotella, josko tie saatais siirrettyä kiertämään tontti kylältä katsoen oikealta puolelta. 

Täällä Shirejoen laaksossa ei ole ollut voimakkaita ukkosmyrskyjä, vain paikalisia, hiljaisia kuuroja. Viime yönäkin tuli hiljalleen vettä, samoin tänään iltapäivällä. 

Maissi on täällä vasta noin puolimetristä, kun se esimerkiki Limben seudulla (Blantyren vieressä) on reilusti yli metrin mittaista. Vettä täällä kyllä on nähty. Vuoriston ukkoskuuro saattaa täyttää joenuoman hetkessä, mutta parin-kolmen tunnin päästä vettä on taas vain muutama lätäkkö joen pohjalla. Maclean kertoi, että hänen puutarhassaan oleva vesiallas on tyhjä, ei ole satanut sen vertaa.


Terveisin Martti.

torstai 12. tammikuuta 2017

11.1.2017


Jokin tauti on iskenyt kaikkeen matkustamiseeni…. Tulin eilen Limbestä Muonaan, matka kesti 8,5 tuntia, kun se normaalisti vie 2,5-3 tuntia. Tie oli melko huono. Auto hajosi Thabwan ja Muonan puolivälissä, soitin Macleanille, hän lupasi lähettää moottoripyörätaksin. Odotin yli kaksi tuntia, ei tullut.  Hajonnut auto saatiin korjattua, se kääntyi takaisin Thabwaan. Nousin lopulta kuorma-auton lavalle, se kiersi jakamassa lastiaan. Perillä kello 19:30

Uusi majapaikka on vain 3 kilometrin päässä koulun tontilta, paikallinen lodge, turistipaikka. Hintataso on kohtuullinen, aamupala, päivällinen ja huone 6500 Ķ, eli 8,5 euroa.

Iltapäivällä menemme Macleanin kanssa koulutontille, mulla on piirustuksia näytettäväksi, eli jotain konkreettista.

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

6.1.2017

Loppiainen. Muessinin huuto kymmentä vaille viisi, alivuokralainen kotiutui samaan aikaan. Aurinko nousi vähän jälken viiden, muutama pilvenhattara, heinäsirkkojen, sammakoiden, lintujen, koirien, kukkojen äänten taukoamaton solina, haikaratkin liittivät äänensä kuoroon. Muutama auto liikkui jo valtatiellä.

Yhdeksän maissa taivas repesi, kaatosateen lähestyvän jyrinän saattoi kuulla satojen metrien päästä, peltikatot toimivat rumpuina, vettä tuli välillä tuulen myötä vaakasuoraankin. Tunnin kuluttua auringonpaiste, mutta taivaanrannan tumma pilvikerros ennusti lisää vettä.

Tuo alivuokralainen, se asustaa välikatolla. Se lähtee joka ilta hämärän tultua liikkeelle. Pääsin siitä selville jo pari kuukautta sitten, kuuntelin monena iltana kummallista kolahdusta vesikatolta. Yhtenä iltana onnistuin näkemään vikkelän eläimen laskeutuvan katolta puuhun ja sen oksia pitkin maahan, muutamaa iltaa myöhemmin sain pyydystettyä sen otsalampun valokeilaan: sivettikissa. Kolahdus kuuluu, kun se siirtyy peltikatolta parvekkeen valokatteelle.
Sivettikissahan kuuluu Afrikan luontoon, se elää villieläimenä, eikä taida asustaa ihan jokaisen talon välikatolla. Kissan löytyminen tuli talonväellekin yllätyksenä, kukaan ei sitä ollut nähnyt. Joskus oli ihmetelty välikatolta aamuyöllä kuuluvaa liikettä, epäilty siellä asuvan rottia. Toisaalta ei rottia ollut havaittu missään talon alueella. Kissahan tietysti on pitänyt rotat poissa, eli se saa mielellään pysyä alivuokralaisena.

Pari iltaa sitten kissa tarjosi yllätyksen; se on kaikessa hiljaisuudessa hoitanut ainakin yhden pennun maailmalle, ne lähtivät molemmat peräkkäin liikkeelle ja onnistuin ne näkemään. Kissa kotiutuu retkiltään suunnilleen samoihin aikoihin joka aamu, sen liikkumisen kuulee puoli viiden – viiden maissa, jos sattuu olemaan hereillä, se liikkuu niin varovasti, että kotiintulo ei herätä.