30.9.
Mitähän tuli syötyä, turistiripuli, hieman kuumetta. Onneksi lääkkeet tepsii. Ruokavalion muutoskin voi olla syynä, ruokailurytmin muutoskin. Viikonloppu taitaa mennä parannellessa.
Palaveri maanantaina, myös pankissa käynti, tonttikartoituksesta tuli lasku. Nyt se asia on kunnossa, kunhan paperit, kartat saadaan käteen. Puhelin soi eilen, joku maansiirtourakoitsija oli kuullut huhun koulutyömaasta. Gracea täytyy vaivata tänäänkin, eli lauantaina: soranäytteiden tulokset piti tulla eilen.
Tuossa Saharan eteläpuolella satelee vettä, samoin Etelä-Afrikka saa kuuron silloin tällöin, täällä on tyydyttävä aamukasteeseen. Mustarastas aloitti konserttinsa, aurinko nousee jo puoli kuudelta, keskipäivällä omaa varjoa saa etsiä jalkojen alta. Ihmiset odottavat sadekautta, toivovat, mutta päivähän vain pitenee tuonne pohjoisen talvipäivän seisaukseen asti, joulukuuhun… kaksi ja puoli kuukautta.
1.10
Toinen päivä ripulia.
2.10.
Vielä vähän pölinää pöntössä, ei muuta vaivaa. Eilen tuli kaksi uutta asukasta, kolmihenkinen perhe Keniasta ja nuoripari. Kenialaisen kanssa keskustellessa tuli uusia ajatuksia: mutatalot ja savitiilet, joita ei tarvitse polttaa, ne valmistetaan puristimella, melko kovassa paineessa. Sitten kuivatetaan muutama viikko. Tiiliin voidaan tehdä lukitusnastat, eli silloin siitä helppo rakentaa, kunhan latoo tiiliä päällekkäin. Täytyy vain muistaa, että nuo tiilet on suojattava sateelta, ainakin 60 sentin räystäät taloon, muuten saattaa seinä muuttua mutavelliksi.
Kenialaiset jatkoivat matkaa aamulla, menossa etelää kohti. Nuoripari häipyi aamiaisen syötyään. Päivä kulu kirjottaen, piirtäen ja laskelmien parissa.
Moskiittoja alkaa ilmestyä lisää, ja ovat äkäisiä, ei miettimistä. Osa huijaa niin kuin suomalaisetkin sääsket ”emmie, emmie”… ja pistävät kuitenkin. Varsinaiset moskiitot hiipivät ääntä päästämättä, rakastavat hämärää ja pimeää. Eilen illalla oli parvekkeella lepakko, pyöri ainakin varttitunnin syömässä kaikkea lentävää. Pieni, taiturimainen lentäjä. Jalkoihin täytyy muistaa laittaa sääskimyrkkyä, ne kun ovat pöydän alla hämärässä.
Palaveripyyntö lähti, josko huomeniltana onnistus.
3.10.
Kello 5:30, auringon pitäisi pompahtaa näkyviin, mutta ei, edessä on pilviä, lämpötilakin vain +18. Todella erilainen aamu, ja tuntuu heti moskiittojen määrässä, ryömivät esiin koloista. Ei niitä silti montaa ole, mutta ei enää voi olla huomaamatta.
Matka ”isolle kirkolle” edessä, sitä ennen pitäis lähettää yksi kirje, täytyy miettiä muotoilua.
Todella tuulinen ja pilvinen päivä. Kävely kaupunkiin, pankissa laskun maksamiseen meni aikaa puolitoista tuntia… maanantaiaamu ja uuden kuukauden alku, tiet täynnä autoja, kaupungissa ruuhkaa koko päivän.
Aamulla lähettämäni whatsuppiviesti synnytti myrskyn vesilasiin. Sitä tyynnyttämään tuli pankista kiire, hieman ennen sovittua aikaa olin perillä.
Keskustelua, puhelin keskusteluja, viestejä. Hommat jatkuu, asiat asettuvat järjestykseen.
Iltapäivällä kaupungista tullessa on ilma täynnä vesihöyryä, ei vielä tule maahan pisaroina. Taivas harmaana, kova tuuli koko päivän.
4.10.
Käynti aamulla noin 15 kilometrin päässä, paikallisella markkinatorilla….. melkoinen paikka. Matkaa tehtiin minibussilla, hinta 200K (50 c). Kaikkea mahdollista kaupan, tomaatit näyttävä kypsyneen kaikilla yhtä aikaa, kassiin niitä monta kiloa, lisäksi isoja punajuuria, vihreää paprikaa. Vihanneksia on monenlaisia, lehtikaalta, porkkanaa, sipulia, munakoisoa, kukkakaalia (pieniä verrattuna kotimaiseen) . Kaikkea mahdollista on kaupan, alue on suunnilleen puolitoista hehtaaria, kojuja vierivieressä, hedelmät maahan asetetun ruokomaton päällä, jossain pauhaa musiikki, toisaalla pieni kaiutin pitää mökää, puheensorina ja myyjien huudot täyttävät ilmaa, hienoinen tihkusade kastelee pikkuhiljaa kaiken.
Mitähän tuli syötyä, turistiripuli, hieman kuumetta. Onneksi lääkkeet tepsii. Ruokavalion muutoskin voi olla syynä, ruokailurytmin muutoskin. Viikonloppu taitaa mennä parannellessa.
Palaveri maanantaina, myös pankissa käynti, tonttikartoituksesta tuli lasku. Nyt se asia on kunnossa, kunhan paperit, kartat saadaan käteen. Puhelin soi eilen, joku maansiirtourakoitsija oli kuullut huhun koulutyömaasta. Gracea täytyy vaivata tänäänkin, eli lauantaina: soranäytteiden tulokset piti tulla eilen.
Tuossa Saharan eteläpuolella satelee vettä, samoin Etelä-Afrikka saa kuuron silloin tällöin, täällä on tyydyttävä aamukasteeseen. Mustarastas aloitti konserttinsa, aurinko nousee jo puoli kuudelta, keskipäivällä omaa varjoa saa etsiä jalkojen alta. Ihmiset odottavat sadekautta, toivovat, mutta päivähän vain pitenee tuonne pohjoisen talvipäivän seisaukseen asti, joulukuuhun… kaksi ja puoli kuukautta.
1.10
Toinen päivä ripulia.
2.10.
Vielä vähän pölinää pöntössä, ei muuta vaivaa. Eilen tuli kaksi uutta asukasta, kolmihenkinen perhe Keniasta ja nuoripari. Kenialaisen kanssa keskustellessa tuli uusia ajatuksia: mutatalot ja savitiilet, joita ei tarvitse polttaa, ne valmistetaan puristimella, melko kovassa paineessa. Sitten kuivatetaan muutama viikko. Tiiliin voidaan tehdä lukitusnastat, eli silloin siitä helppo rakentaa, kunhan latoo tiiliä päällekkäin. Täytyy vain muistaa, että nuo tiilet on suojattava sateelta, ainakin 60 sentin räystäät taloon, muuten saattaa seinä muuttua mutavelliksi.
Kenialaiset jatkoivat matkaa aamulla, menossa etelää kohti. Nuoripari häipyi aamiaisen syötyään. Päivä kulu kirjottaen, piirtäen ja laskelmien parissa.
Moskiittoja alkaa ilmestyä lisää, ja ovat äkäisiä, ei miettimistä. Osa huijaa niin kuin suomalaisetkin sääsket ”emmie, emmie”… ja pistävät kuitenkin. Varsinaiset moskiitot hiipivät ääntä päästämättä, rakastavat hämärää ja pimeää. Eilen illalla oli parvekkeella lepakko, pyöri ainakin varttitunnin syömässä kaikkea lentävää. Pieni, taiturimainen lentäjä. Jalkoihin täytyy muistaa laittaa sääskimyrkkyä, ne kun ovat pöydän alla hämärässä.
Palaveripyyntö lähti, josko huomeniltana onnistus.
3.10.
Kello 5:30, auringon pitäisi pompahtaa näkyviin, mutta ei, edessä on pilviä, lämpötilakin vain +18. Todella erilainen aamu, ja tuntuu heti moskiittojen määrässä, ryömivät esiin koloista. Ei niitä silti montaa ole, mutta ei enää voi olla huomaamatta.
Matka ”isolle kirkolle” edessä, sitä ennen pitäis lähettää yksi kirje, täytyy miettiä muotoilua.
Todella tuulinen ja pilvinen päivä. Kävely kaupunkiin, pankissa laskun maksamiseen meni aikaa puolitoista tuntia… maanantaiaamu ja uuden kuukauden alku, tiet täynnä autoja, kaupungissa ruuhkaa koko päivän.
Aamulla lähettämäni whatsuppiviesti synnytti myrskyn vesilasiin. Sitä tyynnyttämään tuli pankista kiire, hieman ennen sovittua aikaa olin perillä.
Keskustelua, puhelin keskusteluja, viestejä. Hommat jatkuu, asiat asettuvat järjestykseen.
Iltapäivällä kaupungista tullessa on ilma täynnä vesihöyryä, ei vielä tule maahan pisaroina. Taivas harmaana, kova tuuli koko päivän.
4.10.
Käynti aamulla noin 15 kilometrin päässä, paikallisella markkinatorilla….. melkoinen paikka. Matkaa tehtiin minibussilla, hinta 200K (50 c). Kaikkea mahdollista kaupan, tomaatit näyttävä kypsyneen kaikilla yhtä aikaa, kassiin niitä monta kiloa, lisäksi isoja punajuuria, vihreää paprikaa. Vihanneksia on monenlaisia, lehtikaalta, porkkanaa, sipulia, munakoisoa, kukkakaalia (pieniä verrattuna kotimaiseen) . Kaikkea mahdollista on kaupan, alue on suunnilleen puolitoista hehtaaria, kojuja vierivieressä, hedelmät maahan asetetun ruokomaton päällä, jossain pauhaa musiikki, toisaalla pieni kaiutin pitää mökää, puheensorina ja myyjien huudot täyttävät ilmaa, hienoinen tihkusade kastelee pikkuhiljaa kaiken.
Puoleenpäivään mennessä sateentuhru katosi, tuuli tyyntyi
aamusta, aurinko näyttäytyy. Pihalla on erilaista; pienikin sade,
ilmankosteuden lisäys saa kukkia ilmestymään pensaisiin ja pihalle, tuoksut
täyttävät ilman.
Best Regards
Terveisin Martti
Terveisin Martti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti