Koulurakennuksille paikat

21.11. 

Matkaan lähtö myöhästyi kaksi tuntia, kuski ilmoitti kuuden maissa vaihtavansa autoon jarrukenkiä. Hyvä niin, koska tarkoitus oli kiemurrella vuoristosta alas Shirejoen laaksoon. Lähtiessä kysyin, toimiiko myös käsijarru, koskaan ei saa näissä maisemissa luottaa pelkkiin jarruihin. Thabwassa tervehdin autosta edellisenä päivänä passia kysellyttä virkailijaa, hän vastasi tervehdykseen, jäi varmaan ihmettelemään, minne tuo nyt on menossa;) Kuski ajoi varovasti, koska auto oli hänen omansa, ei jonkun kuljetusfirman. Tie oli alkuosalta huonossa kunnossa, pelkkää nimismiehenkiharaa ja teräviä kiviä. Perillä oltiin kello 12. Soitin Macleanille Muona Citystä, hän aikoi hommata kyydin ja tulla koulutontille. 

Väkeä oli paikalla runsaasti, aikuisia kolmisenkymmentä, lapsia saman verran. Grace sai tällä kertaa toimia tulkkina. Kerroimme lyhyesti, mitä oli tarkoitus saada aikaan. Hiekan siirtämisestä sukeutui taas keskustelu, lähinnä siitä, olisiko siirto vapaaehtoistyötä. Tarvikkeiden varastointi tuli myös esille, lähinnä sementin ja muiden tarvikkeiden. Puhuttiin varaston rakentamisesta. 

Grace selvitti omaa osuuttaan, kertoi, että olemme viimein saaneet kartat, joihin tällä reissulla on tarkoitus sijoittaa koulurakennukset ja muut tarvittavat tilat. Kerroimme myös, että projekti jatkuu soran siirtämisellä joesta, turvaan sadekaudelta, maansiirtourakoitsijan hankkimisella ja piirustusten laatimisella. Maclean sai tehtäväkseen esitellä siirrettävät massat Gracen ohjeiden mukaisesti. Hiekalle löytyi varastopaikka, sen valuminen veden mukana estetään matala muurilla.

Kokouksessa oli havaittavissa ihmettelyä ja jonkinlaisia kyllästymisen merkkejä, koska mitään konkreettista ei ole tapahtunut tontilla. Kun siirryttiin tontille - parikymmentä kyläläistä seurasi mukana - alkoi kiinnostus herätä. Grace sai aikaan todella vilkkaan keskustelun kyläläisten kanssa rakennusten sijoittelusta, kaivon ja keittiön paikasta, sekä siitä, että varataan yli puolet tontista varsinaiseksi koulualueeksi, johon jää myös tilaa mahdolliseen laajenemiseen. Opettajien asunnot sijoitetaan tuon alueen ulkopuolelle, samoin kasvimaa. Olimme hänen kanssaan tehneet päätöksiä jo etukäteen, hän esitteli ne kyläläisille ja tehtiin muutama muutos keskustelujen perusteella. Sadekauden vesimassojen kulku tontilla täytyy ottaa todella tarkoin huomioon, koska vettä tulee niin paljon, että kokonainen talo voi huuhtoutua tulvan mukaan, vedet on ohjattava kulkemaan rakennusten ohi. 

Tuli tässä kirjoittaessa mieleen, että maansiirtotyöt kannattaakin tehdä ennen sadekautta, päästään seuraamaan veden kulkua ja korjaamaan mahdolliset virheet ennen rakentamista. Sadekautta hyödynnetään muutenkin: tiilien tekemisen ehkä tärkeimpään vaiheeseen, tiilien kasteluun usean päivän ajan, tarvitaan vettä. Ne täytyy suojata vedeltä yhdeksi päiväksi, sen jälkeen jokainen vesipisara parantaa niiden laatua. 

Parin tunnin palaveri päättyi kuvauksellisesti, otin kuvia toimikunnasta, joka hoitaa töiden järjestelyjä ja tarvikkeiden varastointia, vartiointia ja ruokailun järjestämistä. Muutama nuori mies halusi myös ryhmäkuvan. Täytyy tulostaa kuvat paperille. Lapset halusivat videokuvaan;) 

Kävimme syömässä lounaan, todella hyvää ruokaa. Sen jälkeen sanoin että nyt lähdetään kuin mustalaiset. Paluumatka kesti 3,5 tuntia