Malawin lasten ja nuorten avuksi ry:n kouluprojekti
Kohti tuntematonta... |
Kone oli myöhässä puoli tuntia ja lentolaukut kuulutettiin ruumaan, mutta onneksi saimme ne kuitenkin matkustamoon. Lentoyhtiö oli SAS.
Tukholmassa oli koneenvaihto ja final call oli jo päällä saapuessamme. Juoksujalkaa portille, joka tuntui olevan kilometrien päässä ja lopulta siivoojan opastuksella pääsimme koneeseen ja kohti Addis Abebaa Etiopian Airlinesilla.
Yölento, eikä nukkumisesta tullut mitään. Ruoka oli hyvää.
8.10 Maanantai. Aamulla saavuimme Addis Abebaan ja unisilla silmillä näytti, kuin oltaisiin tultu Baabelin tornin juurelle, ihmisiä oli paljon ja joka kolkasta maailmaa, todella värikästä niin ihon-värin kuin vaatetuksenkin suhteen. Tapasimme portilla suomalaismiehen, joka oli menossa Ndolaan, Sambiaan, joten välilasku Blantyreen mennessä olisi Ndolassa. Lentoyhtiö edelleenkin Etiopian
Airlines
Ndolan kentällä |
Blantyreen saavuimme iltapäivällä ja ensimmäinen tehtävä oli lunastaa viisumit, 75 dollaria kpl, jonka jälkeen odottelimme laukkuja, jotka eivät sitten tulleetkaan.
Niinpä menimme taksilla kaupunkiin ja Casa Miaan, josta olimme varanneet yösijan yhdeksi yöksi. Matkalla oli slummialue, järkyttävän masentava. Illalla oltiin väsyneitä ja vähän alamaissa ja hämillään kaikesta.
Blantyre |
9.10 Tiistai. Aamulla aamiainen oli hotellin ravintolassa ja oli erittåin hyvä ja maukas. Syötyämme lähdimme kaupungille kävelemään. Todella mielenkiintoista, liikenne vasemmanpuoleinen, autoja paljon eikä mistään tavoista ja säännöistä ollut mitään tietoa. Myöhemmin kuulimme, että autot ensin ja jalankulkijat sitten, kun sattuvat pääsemään, eli autot ei väistä. Ihmisiä oli paljon, naiset taakkoineen, kenellä tavaraa pään päällä, kenellä pieni lapsi huivin mutkassa selässä yms. Liikkeitä ja kuppiloita ja hyvinkin eri tasoisia katujen varsilla.
Junarataa pitkin asemalle |
Laiturilta saimme ottaa valokuvan veturista... |
Monien mutkien kautta menimme lopulta kiskoja pitkin rautatieasemalle, sillä olimme luvanneet ottaa kuvia junaharrastajatuttavallemme. Vastassa oli virkapukuinen mies, joka sanoi, että täytyy kysyä lupa johtajalta ja vei meidät sisälle tyhjään rakennukseen, jossa johtajan toimisto oli. Saimme luvan ottaa kuvia, mutta johtaja itse lähti mukaan ja sanoi ettemme saa mennä raiteille. Kuvat tuli otettua ja meidät ohjattiin poistumaan portista tietä pitkin..
Wimpyn terassilla |
Lähdimme talsimaan hotellille internet-kahvilan ja Wimpy-kahvilan kautta.
Wimpyssä oli Wi-Fi , mutta vain mainoksessa. Internet-kahvilassa ei ollut mitään tarjoilua, ainoastaan tietokoneet.
Happiness ja Abigirl |
Mennessämme Kabula Roadia pitkin hotellia kohti edellämme käveli kaksi tyttöä, joilla oli yhdet kengät, toisella toinen kenkä. Todellista ystävyyttä! Toisen tytön nimi oli Abigirl ja toisen nimi Happiness, iloisia tyttöjä.
Hotellilla meitä odotti tieto, että matkalaukkumme olivat tulleet ja olisivat noudettavissa seuraavana aamuna. Bills Kairan kuski tuli tapaamaan meitä ja sovimme seuraavasta aamusta.
Illalla kävimme vielä kaupassa respassa tapaamamme taksin kanssa.
10.10 Keskiviikko. Aamulla lähdimme hakemaan laukkuja lentoasemalta. Ensin hässäkkä Bills Kairan kanssa ja jouduimme ostamaan dieseliä 150 l päästäksemme lähtemään.
Laukkuja hakemassa lentoaemalta |
Lopulta pääsimme lentoasemalle ja tullin katsottua laukut, matka alkoi kohti Muonaa.
Matkalla kuitenkin piti käydä ostamassa prepaid- liittymä ja se kesti. Ei toiminut vanhassa puhelimessa, joten Pauli osti uuden puhelimen ja lopulta monen tunnin jälkeen pääsimme jatkamaan matkaa. Käytiin kuitenkin syömässä kuljettaja Josefin ehdottamassa paikassa, mutta meidän ruoka jäi lautaselle.
Matkalla Muonaan näimme Shire-joen |
Tie muuttui hiekkatieksi |
Ja sitten kohti Muonaa. Tie kulki parin vuoren yli ja maisemat olivat uskomattoman upeat.
Ajettuamme 40-50 km tie muuttui huonoksi ja alkoi tulla pimeä. Tie oli kuin perunapeltoa ja pimeys iski totaalisesti, ei valoja missään.
Monen tunnin pomputtelun ja kyselyjen jälkeen saavuimme Muonaan Business Centeriin, jossa meidät otettiin erittäin ystävällisesti vastaan.
Meidän Muonan koti |
Huoneen ovella jouduin hetken pidättelemään henkeä, mutta toivuin nopeasti ja totesin, että tässä on nyt meidän koti. Huone oli vuoteen kokoinen, vähän tilaa reunoilla ja sinne ahdoimme kaikki 6 matkalaukkua ja itsemme.
Yö oli kuuma ja selkää särki sen pompottelun jälkeen ja oli lähes toivoton olo. Olimme kuitenkin päässeet perille Muonaan ja aamulla alkaisi uudet haasteet.
Malawi maailmankartalla |
Majoitus Muona Malawi |
11.10. Torstai. Aamun valjettua ensimmäiseksi vessaan eli huussiin, jossa oli reikä lattiassa ja sitten suihkuun, jonne vesi kannettiin paljussa ja kauhan kanssa valeltiin vettä niskaamme.
Ruuanlaittoa.. |
Aamiaisella Josefin kanssa |
Aamiaisen jälkeen lähdimme etsimään koulua Josefin ja Johnin kanssa. John oli majapaikkamme isäntä, lääkäri, joka teki leipätyönsä kaukana kotoa, pohjoisessa Malawijärven rannalla.
Hänen vaimonsa on Roselyn, joka opettaa englantia paikallisessa koulussa.
Muonan uusi koulu.. |
Varastorakennus ja koulun tontilla kasvavia puita. |
Koulun whatsman toi vieraskirjan |
Henkilökunnan WC- ja suihkurakennus |
Tuleva ateriamme |
Koulun etsintäreissulla tuli vastaan mies, jolla oli iso kala ja kana roikkui pyörän sarvessa. Mies pysähtyi ja kana putosi ja kunkkasi piiloon auton alle. John osti kalan ja kanan, jonka saivat lopulta auton takakonttiin. Sanoin, että haluaisin päästää kanan vapaaksi ja seuraavalla tiedustelupaikalla kana hyppäsi istuimen selkänojalle ja siinä minä sitten seurustelin tulevan ruokani kanssa.
Päivällä oli ruokana kalaa ja riisiä, illalla kanaa ja puuroa ja vihanneksia- syötiin käsin. Joka aterialla oli ensin vettä käsien pesua varten.
Illalla oli sähkökatkoja, piti ruveta aikaisin nukkumaan. Saimme kuitenkin iltakahvit, kun ostimme murukahvia Fatimalta. Myöhemmin kahvit tuli talon puolesta, kun huomasivat meidän pitävän siitä.
Selkää ja jalkoja särki vielä pompotuksen jälkeen ja yö meni pyöriessä ja hikoillessa. Huoneessa oli puhallin, mutta heikkotehoinen ja kun oli sähkökatkoja, ei toiminut ollenkaan. Ja päällä vielä tiheä moskiittoverkko.
12.10.Perjantai. Aamulla kahvia ja keksejä ja riisipuuroa, joka oli oikein hyvää, tummaa riisiä.
Kävimme kävellen etsimässä lähikoulua,jonne piti viedä taideprojektimateriaalit ja jossa Roselyn oli opettajana, mutta emme kovinkaan pitkälle jaksaneet siinä helteessä. Liuta lapsia kipitti perässä rahaa vaatimassa, kun kuvia otettiin. Joku nainen kehotti pyytämään rahaa, tämä oli ainoa kerta kun rahaa pyydettiin Muonassa.
Kuvassa olemme oikeassa järjestyksessä.... |
Niinpä mentiin taas koululle heidän kanssaan ilmastoidussa autossa. Emme kuitenkaan päässeet sisään, kun watchman ei ollut paikalla. Katselimme paikkoja ja ympäristöä ja otettiin kuvia.
Takaisin palatessamme he näyttivät Bandes Residence majatalon, johon olimme luulleet tulevamme majoittumaan. se oli sama, minkä olimme netissä nähneet. Santo sanoi varanneensa meille majoituksen ilmoittamatta sitä kuitenkaan meille.
Emme uskoneet, mutta emme sanoneet sitä. Frank sanoi suosittelevansa paikkaa meille eikä missään tapauksessa suosittelevan paikkaa, missä jo olimme majoittuneet. Meidän majapaikkamme oli kuitenkin meille hyvä, keskellä kylää ja huolto pelasi kun taas tämä toinen oli aivan autio, yksi vanha mies paikalla ja ruoat olisi pitänyt tuoda jostakin, en tiedä mistä. Hyvä puoli olisi ollut lyhyempi matka koululle, jonne oli täältä kolme kilometriä kun taas Muona Business Centeristä oli kuusi kilometriä.
Oma paikkamme aivan mainio, ihmiset iloisia, nauravia ja erittäin ystävällisiä, tervehtivät, vilkuttavat, kättelevät, pysähtyvät juttelemaan. Suurin osa puhuu englantia.
Normi ilta, oli kuuma ja kaiken lisäksi sähköt katkesivat. Yö oli tukala.
Business Centerin edustaa.. |
Vaatekauppa |
13.10 Lauantai. Aamulla aikaisin ylös, ennen kuutta alkavat jo pumpata läheisestä kaivosta vettä ja olla muutenkin työn touhussa. Musiikki alkaa soimaan läheisessä kojussa olevista ämyreistä. Sieltä tulee musiikkia ja elokuvien äänitteitä ja raikuu yli kylän ja kun katkeaa, silloin tietää, että sähköt on poikki.
Muonan kylän yleinen kaivo.. |
Kankaita ja kenkiä.. |
Jyvien erottelua ja torimyyjiä...
Käytiin kävelyllä Fatimassa ja yritettiin valvoa vähän myöhempään, mikä oli haastavaa, kun sähköt taas katkesi jo puolenpäivän jälkeen ja mitäpä pilkkopimeässä teet, pimeä tuli klo 18.
Vessassa muutaman kerran juoksuttanut ja ruoka ei maistu, epäilen malarialääkitystä syyksi.
14.10.Sunnuntai. Aamulla ylös klo 6 kuten tavallista. Yö oli kuitenkin mennyt yllättävän hyvin, eka yö täällä, jolloin tunsin nukkuneeni. Ensin lenkille, sitten aamiainen ja suihku, eli soikko vettä betonikopissa, mutta sekin tuntui hyvältä sen hetken ja heti alkaa taas hiki lentää. Sukkaparin olen saanut kudottua pahinta paistetta pakoillessani.
Aamiaisella.. |
Roselyn kertoi aamulla, että koululla ovat innoissaan taideprojektista. Tiistaina mennään viemään materiaalit koululle.
15.10 Maanantai. Paikallinen äitienpäivä. Kävimme kävelyllä yms normaalitoimet, jotka ovat kaikki täällä aikaa vieviä.
Projektipolkupyörän huolto sujui hyvin Muonassa. |
Härkävankkurilla jauhokuljetus ja koulukyyti. |
Polkupyöränkeskiöstä tehty lelu |
Leluntekijät |
16.10. Tiistai. Nousimme ylös klo 6 maissa ja keräsimme kaikki taideprojektimateriaalit reppuun. Aamiaisen ja aamutoimien jälkeen, n. klo 8 lähdimme talsimaan koululle reppu pyörän tarakalla. Blessings lähti saattamaan meitä.
Koululle päästyämme vastaamme tuli pieni poika, joka polvistui eteeni ja ojensi kätensä minulle ja sitten Paulille. Oikein sielua riipaisi!!!
Luokkakoot suuria |
Pieniä ja innokkaita koululaisia.... |
Malawissa vuodenaikoja on kolme. |
Luokan säännöt.. |
Ruuanjako keittiössä..
Kouluruokailua.. |
Astioiden palautus... |
Olimme jo viimeisessä luokassa, kun kello kilisi ja alkoi aamiaistauko ja koko lauma vilisti puurolle. Pieniä jalkoja tuntui olevan koko maailma täynnä. Saivat nopeaan tahtiin puurolautasensa, jonka tyhjensivät käsin. Kouluruoka kelpasi!!
Vielä juttutuokio rehtorin toimistossa ja luovutimme materiaalit projektia varten ja lähdimme opettajien ja n. 1000 oppilaan saattelemana pois.
Rehtori näyttämässä opetustiloja.. |
Oppilaat puun varjossa... |
Puun alla oli alakoululaisia oppitunnilla. Eka luokka, ns vapaaluokka, voivat tulla ja mennä mielensä mukaan.
Olipa kokemus, hieno sellainen!
Juomatauko.. |
Naiset pyykinpesulla.... |
Aurinko olikin sitten kivunnut korkealle ja tulomatka oli yhtä tuskaa, vaikka matka ei ollu pitkä. Asteita oli n. 40 ja tuntui, ettei jalat tottele. Lähetimme Blessingsin pyörän kanssa Business Centeriin ja menimme matkan varrella olevaan jokeen kivelle istumaan. Joessa oli vettä nilkkoihin asti kuivuuden takia, mutta siellä oli pyykillä useita naisia, jotka juttelivat ja naureskelivat pyykätessään. Kun huomasivat meidän ottavan kuvia, alkoivat poseeraamaan ja riemua näytti riittävän.
Aikamme istuttuamme jatkoimme matkaa ja lopulta pääsimme perille, jossa Blessings kantoi meille virvokkeita ja olo tasaantui.
Polkupyörätakseja |
Polkupyörätaksilla kotia.. |
Moottoripyörätaksi ja takana minibussi |
Hetken levättyämme Pauli lähti Fatimaan hakemaan vettä ja palasi lounaalle kertoen, että oli löytänyt meille autokyydin.
Pauli viestitti Santolle, että on hommannut kyydin koululle ja että Santo voisi tulla samalla kyydillä. Ei kuulunut vastausta. Pauli lähetti uuden viestin Pirkon kautta. Ei kuulunut taaskaan vastausta.
Ilta pimeni ja sähköjä ei ollut ja lopulta päätimme ruveta nukkumaan. Oli todella tukalan kuuma, ilma ei vaihdu ja tiheä moskiittoverkko ympärillä. Tuntui, ettei saa ilmaa, välillä täytyy nousta sängyn laidalle hengittelemään. Nämä illat ovat pahimmat, kun ei ole sähköä ja puhallin ei pyöri, väsyttää, mutta ei saa nukuttua.
Lopulta sähköt tulee ja puhallin alkaa pyöriä. Se ei jäähdytä, mutta kierrättää edes ilmaa ja tuntuu paremmalta.
17.10. Keskiviikko. Muutaman tunnin pyörimiseen jälkeen klo 5 aamulla on jälleen valoisaa ja mukava nousta ylös. Nämä aamut ovat täällä parhaat.
Santolta tuli viesti, että tulevat Frankin kanssa hakemaan koululle, mutta Pauli torppasi, koska oli kuskin jo tilannut. Kuski oli Brian, rakentaja, joka Muonassa saneerasi sairaalaa.
Aamiaisen jälkeen klo 8 kuski tuli ja Pauli lähti koululle. Minä jäin siivoamaan ja kirjoittelemaan muistiinpanoja, koska ei minusta varmaan olisi puun istutuksessa ollut paljon apua. Joutoajat kudoin sukkia hyväntekeväisyyteen jouluksi kotimaahan ja tännekin pienelle tytölle tässä pihapiirissä. En ole ennen kutonut sukkaa 40 asteen helteessä.
Kyläpäälliköt |
Koulukomitea |
Koululle oli tullut Santo ja Frank sekä kyläpäälliköt ja koulukomitea ja siellä olikin vaalitilaisuus.
Palaveri kyläläisten kanssa.. |
Pauli oli omalla kyydillä ja oli siellä keskustellut ihmisten kanssa vaalitilaisuuden jälkeen yhdistyksemme toiminnasta.
Pauli, Nandilimbe ja kylän lapset pitivät uuden koulun ensimmäisen jumppatuokion.
Koululle johtavatie, puu keskellä tietä.. |
Pieni tyttö päiväkävelyllä. |
Auton korjausta puun varjossa. |
Uskaltaiskohan mennä lähemmäksi kuvanottajaa? |
Omakuva ihmetytti. |
Mplaso, Kallollni ja Eliza
Roselyn kertoi Kallolnille koko penaalin kuuluvan hänelle .
Pienen tytön tervehdys.... |
18.10 Torstai. Santoa ei näkynyt, Santo oli aikonut tuoda kuitit ja kirjanpitonsa torstaina.
Kävimme Fatimassa ja siellä pieni, polvenkorkuinen punamekkoinen tyttö nykäisi minua puserossa ja ojensi pienen kätensä. Liikuttavaa.
Ninan lahjat jaettiin. Lapset innoissaan piirtelevät ja käyvät näyttämässä aikaansaannoksiaan. Lämpötila 39 astetta. Pauli kävi pelaamassa, innokkaita pelaajia riitti. Illalla meni sähköt ja siinä pimeässä istuessamme tuli paikalle ääni, joka kertoi olevansa Johnin veli ja hän istahti juttelemaan kanssamme. Ja ihan oikeasti oli niin pimeä, että kuulimme vaan äänen. Hänen lähtiessään olin näkevinäni jotain punaista, joka myöhemmin osoittautui hänen paidakseen.
Innokkaat piirtäjät... |
Lastentunti..... |
Sulkapallopelin opettelua.. |
Naisenergiaa kentällä.. |
19.10. Perjantai. Santo kysyy, are we back. Hän oli luulevinaan, että olimme kaupungissa käymässä ja vastasimme hänelle lähtevämme seuraavana päivänä eli lauantaina.
Lähdimme Fatimaan ja Santo tuli hakemaan meitä sieltä n. klo 16.
Kirjanpitoa tutkimassa.. |
Palasimme takaisin ja tutkimme Santon tuomia papereita. Pauli piti tiukan kuulustelun ja minä yritin selittää, miten ja miksi Santon tulisi menot merkitä. Santo lähti noin klo 18.
Brian kävi varmistamassa seuraavan aamun lähdön Blantyreen. Ilta oli hyvä, tuuli hiljalleen. Pauli kävi pelaamassa. Sähköt toimi aamuun saakka.
20.10 Lauantai. Pakkasin laukut ja sähköt vaihteeksi katkesivat. Aamiaisen ja kahvin jälkeen Brian tuli ja lähdimme matkaan. Meno oli helpompaa kuin tullessa, koska oli valoisaa. Katselimme kauhulla tietä, jota olimme säkkipimeässä tulleet. Olimme todella onnekkaita, ettei mitään sattunut. Uskomatonta! 60 km erittäin huonoa tietä, monttuja, kivikkoista, joenpohjaa yms.
Muonan tie... |
Tietyön kohdalla joenylitys... |
Paikallista ajokulttuuria... |
paljon laskutilaa, luksusta maalaiselämän jälkeen.
DMS hotelli |
Kukkiva puu Blantyressa.. |
Päätettiin lähteä kävelemään kaupungille. Lähtiessä aulassa tervehdittiin portugalilaisia hotellivieraita. Käveltiin jonkin matkaa ja kysyttiin sitten vastaantulijalta neuvoa keskustaan ja pieleen meni. Ajauduttiin jonnekin epämääräisen näköiselle markkina-alueelle. Alkoi hämärtää ja pelko alkoi hiipiä mieleen, kun emme tienneet, mihin päin pitäisi lähteä. Yhtäkkiä jostain ilmaantui auto, jossa näin hotellissa tapaamamme portugalilaisen kasvot ja hän pysähtyi. Autossa mukana oleva, ilmeisesti malawilainen, nainen hommasi meille taksin, jolla pääsimme Wimpyyn. Söimme kanaa ja jälkiruoaksi kahvia ja todella herkullista suklaakakkua. Wimpyn edestä saimme Rolexin, taksin, ajamaan meidät hotelliin. Loppuilta leväten ja nukkumaan.
21.10. Sunnuntai. Heräsimme hyvin nukutun yön jälkeen aamiaiselle, joka oli pienoinen järkytys hienon hotellin aamiaiseksi, kahviakaan ei ollut, oli loppu. Palvelu oli ensiluokkaista, mutta aineet puuttuivat.
Kassakuitti talteen, ovella usein tarkastettiin kuitit... |
Lähdimme kauppaan Shopriten ostoskeskukseen, jossa kaupat sulkeutuivat aikaisin sunnuntaina. Söimme pitsaa ja jäätelöä ja saimme portilta otettua taksin, joka vei meidät kaupungille. Kävellessämme tuli vastaan postikortin myyjä, joka vakuutteli postin olevan auki, että saisimme postimerkit. Kortit ostettiin, mutta posti ei tietenkään ollut auki.
Kävelimme Wimpyyn, jossa söimme jotain peruna-salami-muna-kinkku-hässäkkää ja päälle tietenkin kahvi ja ihana suklaakakku. Wimpyn edestä otimme taksin, jonka ristimme Rolexiksi ja joka
vei meidät takaisin hotelliin. Ja sitten kylpy olikin tarpeen hikisen päivän jälkeen.
Huoneessa oli jäähdytyslaite joka tietenkin pysähtyi, kun sähkö katkesi. Onneksi katkos ei ollut pitkä ja saimme taas nukuttua kunnolla.
22.10. Maanantai. Aamiaiseksi saimme puuroa ja kahvia, ihan hyvä. Syötyämme lähdimme Rolexin kanssa etsimään turisti-infoa ja samalla käymään postissa saadaksemme kortit lähetettyä. Saimme postimerkit, mutta kirjekuoria ei postissa ollut. Kadulla taas oli pitkä rivi kirjekuoren myyjiä ja saimme lopulta asian toimitettua. Kallista muuten oli postitus!
Varjot olivat keskipäivällä todella lyhyet. Kirjekuorien myyjät odottivat aidan vieressä. |
Löytyi lopulta turisti-infokin ja saimme haluammme esitteet.
Käveltiin sitten taas kaupungilla ja poikkesimme second hand kauppaan, jossa myytiin vaatteita. Sieltä löytyi jopa suomalainen lippis.
Palattuamme hotelliin Brian soitti ja kävi hakemassa meidät. Mentiin Casa Miaan syömään ja samalla tehtiin hotellin kanssa diili 10 päiväksi lähtöpäiväämme, 6.11. saakka.
Normi ilta hotellissamme, DMS:ssa, vähän sähköongelmia...
Luonas Blanturessa.. |
23.10. Tiistai. John soitti ja menimme taksilla kaupunkiin tapaamaan häntä. Kävimme syömässä ja maksoimme hänelle täysihoidon lauantaihin saakka, jolloin lähdemme Muonasta Blantyreen.
Taksilla takaisin DMS:aan.
Iltapäivällä soitti Brian ja kävi hakemassa meidät syömään Wimpyyn ja sen jälkeen kotiinsa perheensä luokse, vaimo ja 3 lasta. Olimme ostaneet secondhandista pari pehmolelua vietäväksi lapsille Muonaan joten meillä oli pehmolelu viemisiksi lapsille.
Brian toi meidät takaisin hotellille, jossa sähkökatkot piinasivat koko illan. Kokki toi meille huoneeeen ison pannullisen kahvia.
Kauppoja matkalla.. |
Perillä Business Centerissä.. |
24.10. Keskiviikko. Aamiaisen jälkeen maksettiin hotelli ja odoteltiin Briania hakemaan meitä.
Pomppukyydillä taas Muonaan, jossa meillä oli sydämellinen vastaanotto, ikäänkuin olisivat ikävöineet meitä. Lapset tulivat näyttämään piirrustuksiaan ja kun annoimme tuliaisnameja, sitten joka viiva erikseen käytiin näyttämässä.
Santo tuli yllättäen käymään ja toi kaikki paperinsa, joita olimme pyytäneet.
Kerromme hänelle, että aiomme pitää perjantaina koululla juhlat.
Uusi moskiittoverkko |
Vaihdoimme huoneeseemme moskiittoverkon, joka oli vähän korkeampi ja ilmavampi.
Sähköt meni poikki koko illaksi, joten söimme sitten kynttiläillallista ennen nukkumaan menoa. Yö oli harvinaisen hyvä, ei nihkeä ja sähkötkin tulivat lopulta.
25.10. Torstai. Aamiainen klo 6.30.
Asemapiirros laminoituna.. |
Santo tuli käymään ja näytti asemapiirrosta koulun alueelta. Toteutus kuitenkin jotain ihan muuta.
Annoimme Santolle ohjeen: ostamme kuittivihkon ja kalenterin, jotka lähetämme tänne Brianin mukana ja kalenteriin tulee päivittäin merkitä tehdyt työt, kuka tehnyt, mitä maksettu yms.
Santon jälkeen tuli Nintendo juttelemaan.
Pli kuuma päivä Pauli kävi pyörällä Fatimassa.
Koululaisten piirustukset valmiina mukaamme Kajaaniin.. |
Oli kuuma päivä. Roselyn toi lasten piirtämät kuvat.
Sähköt katkesivat jo aamupäivällä ja tulivat taas illalla klo 20 sammuakseen taas aamulla varhain.
26.10. Perjantai. Aamiainen taas normaalisti n. klo 6. Aamiaisen jälkeen lähdimme Fatimaan ostamaan lisää vettä ja keksejä yms. iltapäiväksi koululla pidettäviä juhlia varten.
Johtajaopettaja pyysi arvostelun heidän koulustaan.. |
Yksi harvoista näkemistämme aurinkopaneleista oli toiminnassa opettajan asunnossa.
Keittiöhenkilökunta puhdistamassa ruokapatoja.. |
Pauli kävi Rosen kanssa toimivalla koululla katsomassa heidän ruokailun järjestämistä. Oppilaat maksavat 300 KMK/vuosi eli alle 0,4EUR/vuosi ruokailusta. Tällä maksetaan keittäjien ja watchmanin palkat. Tarvikkeet tulevat joltain hyväntekeväisyysjärjestöltä. Keittäjät tulevat töihin klo 3 yöllä.
Ilmapallot.. |
Karkkijono.. |
Juhlivia lapsia.. |
Limujono... |
Omatalolippis Watchmanilla.. |
Iltapäivällä lähdimme koululle, jonne oli kerääntynyt koulukomitea ja kyläpäälliköitä sekä liuta lapsia. Menimme Brianin kyydissä, Rose ja Blessings lähtivät mukaan ja tarpeen olikin. He Brianin kanssa ottivat haltuunsa tarjottavien jakelun. Lapset lauloivat ja kaikilla oli hauskaa.
Santo oli tullessaan käynyt hakemassa pyörän haltuunsa Business Centerin pihasta.
Hän myös näytti videon, jossa naiset kaivoivat kuoppaa puuntaimille, jotka olivat vasta itäneet. Kaivauspalkkion Santo vaati Paulilta.
Viimeinen ilta Muonassa, vähän haikea olo. Haastavat olosuhteet, mutta niin uskomaton tunnelma, hienot ihmiset.
27.10. Lauantai. Lähtöpäivä
Muonasta. Aikaisin ylös, loput pakkaukset ja aamiainen
Nämä laukut ovat koulun varastossa odottamassa oppilaita uuteen kouluun.. |
Onneksi ei enää kuutta laukkua, olimme jättäneet 2 isoa laukkua tavaroineen koulun varastoon jaettavaksi myöhemmin, kun koulu käynnistyy.
Brianin oli määrä tulla klo 10 hakemaan meitä.
Santtu kävi yllättäen tuomassa listan oppilaista, jotka olisivat aloittamassa koulunkäynnin.
Pihalle alkoi kerääntyä ihmisiä meitä saattamaan ja siinä iloa pidettiin.
Hokkuspokkus taikatemppu.. |
Hyppynarulla haskanpitoa... |
Yhteiskuva saattajistamme.. |
Oli hyppynarut ja hokkuspokkusjutut ja otettiin valokuvia toisistaan. Jälkikäteen sieltä on tullut facebook kavereita.
Tungosta sillalla... |
Brianin pomppukyydillä mentiin Blantyreen ja Shopriteen ostamaan Santolle kuittivihkoa ja työkirjaa. Syötiin pitsat ja Brian toi meidät Casa Miaan. Huone ei ollut kummoinen verrattuna edelliseen kertaan ja netti pätki.
28.10. Sunnuntai. Huonosti nukutun yön jälkeen kävimme aamiaisella ja lähdimme kaupungille.
Matkalla kaupunkiin tapasimme lapsiryhmän hoitajineen, he olivat läheisestä Open arms orpokodista.
Erästä rakennusta kiellettiin kuvaamasta, emme päässeet perille, miksi.
Päivä kului iltaan, käytiin syömässä ja sitten nukkumaan.
29.10. Maanantai. Aamiaisen jälkeen Pauli kävi kysymässä, saisimmeko huoneen, jossa olimme olleet aikaisemmin ja onnistui! Muutimme sitten taas ja kaikki oli hyvin.
Kävimme taas kaupungilla ja menimme liikkeeseen, jossa olimme nähneet pulpetteja.
Hinta oli noussut ja pulpetit olivat tosi pieniä, istuin oli erillinen.
Menimme sitten erään hotellin aulaan kyselemään hintoja Malawijärven retkistä ja olivat tosi kalliita. Virkailija lupasi vielä ilmoitella meille lisää vaihtoehtoja.
Kissa katseli meitä ihmeissään.. |
Kävimme kaupassa ja siellä majaili myös kissa, josta otimme kuvia.
Yritimme etsiä Kabul Lodgea, mutta totesimme sen olevan liian kaukana.
30.10. Tiistai. Aamiaisen jälkeen taas matkatoimistoon toteamaan, ettemme lähde heidän retkille.
Käveltyämme hetken löysimme paikallisen matkatoimiston, jonne aioimme mennä seuraavana päivänä.
31.10. Keskiviikko. Aamiaisen jälkeen käytiin varaamassa auto ja kuljettaja seuraavaksi päiväksi.
Oli puhe, että auto tulee täyden tankin kanssa seuraavana aamuna hakemaan hotellilta.
Oli kuuma päivä 35-36 astetta. Kyselimme respasta hierojaa ja he lupasivat tilata huoneeseen hierojan, joka sitten kävikin ja oli ihan hyvä.
Uimme hotellin altaassa ja lähdimme kaupungille, jossa päädyimme kiinalaiseen kauppaan. Ostimme sieltä värikynät ja vihkoja ja pienen potkupallon vietäväksi hotellimme lähellä olevaan orpokotiin, joka oli Open Arms järjestön. Olimme tavanneet lapsia hoitajineen kadulla, jota kuljimme kaupunkiin mennessämme ja kysyimme heiltä, josko voisimme käydä siellä.
1.11. Torstai. Aamiaisen jälkeen klo 8 tuli kuljettaja hakemaan meitä Malawijärvi retkelle, mutta toisin kuin oli sovittu, tankki ei ollut täynnä, joten jouduimme menemään tankille. Täällä maksetaan auton vuokra ja polttoaine erikseen ja heillä ei useinkaan ole rahaa täyttää tankkia ennen matkaa. Saatiin mutkien kautta tankattua, bensa- asemalla ei kelvannut luottokortti ja käteisautomaatista loppui raha, mutta lopulta eri vaiheiden jälkeen pääsimme matkaan. Täällä yleensä asiat hoituu, mutta harvoin suunnitellulla tavalla, mutkia tulee matkaan, mutta lopulta hoituu. Ei pidä olla hätäinen, minne on kiire?
Baobao tree |
Phyton tree |
Elefantteja.. |
Virtahepo |
Ajoimme kohti Malawijärveä ja matkalla kävimme Liwonden kansallispuistossa.Maksettuamme saimme oppaan mukaan ja ajelimme puistossa parin tunnin ajan, näimme villieläimiä laumoittain.
Mangoaika oli parhaillaaan.. |
Malawijärvi |
Jatkoimme matkaa järveä kohti ja lopulta illansuussa saavuimme Malawijärvelle
Cape McLear kansallispuistoon.
Joimme rannalla kahvit ja oli samantien lähdettävä paluumatkalle, koska ilta alkoi hämärtää. Hetken aikaa saimme palatessa katsella maisemia ennenkuin tuli pimeä ja siellä se tarkoitti todella pimeää, valoja ei näkynyt missään. Matkan varrella oli marketteihin, kojuja tien varrella, ja todella paljon ihmisiä. Sitten taas pimeää tietä.
Ihmisiä saattoi kulkea tiellä eikä minkäänlaisia heijastimia. Kuskin täytyy olla todella varovainen.
Lopulta noin klo 23 pääsimme hotellille, jonka ravintola oli jo kiinni. Onneksi oli muutama keksi ja teetä huoneessa.
2.11. Perjantai. Aamiaisen jälkeen lähdettiin setvimään edellispäivän retken loppulaskua.
Paikalla oli Ephraim, joka selvitettyään meidän tilityksen, kysyi, voisiko hän puhua meidän kanssa omista asioistaan. Hänelle kävi selväksi, kenen asialla Malawissa olimme. Hän oli päässyt yliopistoon ja käynyt siellä kevätlukukauden ja nyt oli saanut kirjeen, ettei voi jatkaa opiskelua, ennenkuin maksaa lukukausimaksut. Hänellä ei ollut rahaa siihen, eikä perheellä ollut mahdollisuutta auttaa. Pyysimme häntä tulemaan illemmalla hotellille.
Ja hän tuli ja esitti kaikki asiaa koskevat dokumentit.
Päätimme Paulin kanssa ryhtyä tukemaan hänen opintojaan.
Taidekahvilassa |
3.11. Lauantai. Efraim tuli aamiaisen jälkeen ja kävimme pankissa maksamassa hänen lukukausimaksunsa. Poika oli täpinöissään ja sanoi tekevänsä mitä tahansa hänen haluttiin tekevän. Opiskelu jatkuu vielä 2 vuotta ja yritämme kerätä hänelle rahat lukukausimaksuja varten.Toivottavati onnistumme tässä hankkeessamme. Hieno poika.
.
Open arms orpokoti.. |
Iltapäivällä vierailimme läheisessä orpokodissa ja veimme sinne ostamamme tavarat
4-5.11 Sunnuntai-maanantai.Kävimme Limbessä urheilukeskuksessa katsomassa keilahallia.
Urheilukeskuksen johtaja esitteli meille golfradan ja tenniskentät... |
Ulkoilma keilaus... |
Keilahalli oli nurmikenttä ja keilaus tapahtuu ulkosalla. Rata ei ollut käytössä, eikä meillä ollut aikaa käydä uudelleen. Mielenkiintoinen kokemus kuitenkin.
Vietimme viimeiset päivät Blantyressa katsellen ympärillemme ja jättäen hyvästit tälle hienolle paikalle.
6.11. Tiistai. Aamiaisen jälkeen lähdimme lentokentälle suuntana Johannesburg ja Kapkaupunki, jossa vietimme seuraavat 10 päivää ja se oli sitten taas uusi seikkailu kaikkine uusine kuvioineen.
Kaiken kaikkiaan aika Malawissa oli haastava kuumuuden ja alueellisten olosuhteiden vuoksi mutta samalla myös kiehtova, haluamme mennä sinne uudelleen. Asiat siellä hoituvat, joskin mutkien kautta, se vaatii vaan kärsivällisyyttä. Ihmiset ovat aitoja ja ystävällisiä.
Nyt maailma on taas erinäköinen ja on mukava saada viestejä Afrikan sydämestä.